Kesä tavanomaista viileämpi ja sateisempi
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesäkuusta elokuuhun ulottuvan
jakson keskilämpötila oli maan eteläosassa 14...16, maan keskiosassa,
Oulun läänissä sekä Etelä-Lapissa 12..14 sekä Keski- ja Pohjois-Lapissa
10...12 astetta. Kesä oli pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna
tavallista viileämpi. Suuressa osassa maata kesän keskilämpötila oli
runsaan asteen tavanomaista alempi. Ainoastaan maan lounaisimmassa
osassa keskilämpötila oli jonkin verran tavanomaista korkeampi.
Kesän ylin lämpötila, 29,7 astetta, mitattiin 6. kesäkuuta Kiikalassa ja
kesän alin lämpötila, -4,7 astetta, 10. kesäkuuta Sallan Naruskassa.
Hellepäiviä havaittiin eniten Turun Artukaisissa, jossa niitä oli 11
kappaletta. Maan länsiosassa oli kesän aikana 5 - 10 hellepäivää, mikä
on noin puolet pitkäaikaisesta keskiarvosta. Monin paikoin maan itä- ja
pohjoisosassa sekä saaristoalueilla ei kesän aikana ollut ainuttakaan
hellepäivää, mikä on harvinaista.
Kesän sademäärissä suuria eroja
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesän sateisuudessa oli maan eri
osien välillä suuria eroja. Kesän aikana satoi suurimmassa osassa maata
tavanomaista enemmän. Suurimmat sademäärät kertyivät osassa Satakuntaa,
Pirkanmaan pohjoisosasta Oulun eteläpuolelle ulottuvalla alueella sekä
Itä-Lapissa Sallan tienoilla, joissa sadetta kertyi yli 300 millimetriä.
Eniten eli 399 millimetriä satoi Ikaalisissa. Runsassateisilla alueilla
satoi yleisesti yli puolitoistakertainen määrä pitkäaikaiseen
keskiarvoon verrattuna.
Tavanomaista vähemmän satoi Kanta-Hämeessä, Länsi-Uudellamaalla,
lounaisrannikolla, Porin tienoilla, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja
Koillis-Lapissa. Suurin vuorokautinen sademäärä 72 mm mitattiin 18.
elokuuta Ilomantsin Naarvassa. Aurinko paistoi eniten Korppoon Utössä,
jossa auringonpaistetunteja kertyi 866. Vähiten auringonpaistetta eli
373 tuntia oli Utsjoen Kevolla. Auringonpaistetuntien määrä jäi
varsinkin maan itä- ja pohjoisosassa selvästi alle pitkäaikaisen
keskiarvon, paikoin jopa alle puoleen tavanomaisesta. Ainoastaan maan
lounaisimmassa osassa päästiin lähelle tavanomaisia arvoja.
Kesäkuukausien salamointi jakautui melko tasaisesti koko maahan, ja
salamoiden kokonaismäärä runsaat 61 000 on vähän alle puolet
keskiarvosta. Tämä on neljäs peräkkäinen kesä, jolloin salamamäärä ylti
enintään puoleen keskiarvosta. Ukkospäiviä oli keskimäärin 8,6 kpl, kun
tavanomainen määrä on 10,5 kpl.
Elokuu koko maassa tavanomaista viileämpi
Elokuun 2008 sää oli koko maassa tavanomaista viileämpi maan etelä- ja
keskiosassa sekä Itä-Lapissa yleisesti tavanomaista sateisempi.
Kuukauden keskilämpötila oli maan eteläosassa 15 asteen tienoilla, maan
keskiosassa ja Oulun läänin länsiosassa 12...14 astetta, Oulun läänin
itäosassa sekä Etelä- ja Keski-Lapissa 10...12 astetta ja
Pohjois-Lapissa 8...10 astetta. Lukemat ovat kaikkialla pitkäaikaisen
keskiarvon alapuolella. Suurin poikkeama oli maan keski- ja
pohjoisosassa, jossa oli monin paikoin 0,5...1,0 astetta normaalia
viileämpää.
Kuukauden ylin lämpötila 27,8 astetta mitattiin 1. päivänä
Suomusjärvellä ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Kuukauden alin -2,1
astetta mitattiin 31. päivänä Enontekiön Näkkälässä.
Sadetta tuli eniten Ahvenanmaalla, Satakunnassa, Pirkanmaalla,
Keski-Suomessa sekä osassa Pohjois-Karjalaa ja Itä-Lappia, jossa sitä
kertyi yleisesti yli 120 millimetriä. Eniten satoi Kokemäen Peipohjassa,
jossa kuukauden sademäärä kohosi 233 millimetriin. Suhteellisesti eniten
satoi Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Itä-Lapissa, jossa vettä kertyi
paikoin kaksinkertainen määrä pitkäaikaiseen keskiarvoon nähden.
Suurin elokuussa mitattu vuorokautinen sademäärä 72 mm havaittiin 18.
päivänä Ilomantsin Naarvassa. Kuukauden puolivälissä mitattiin myös
muutamilla muilla paikoilla poikkeuksellisen suuria sademääriä, joissa
sademäärä ylitti 50 mm.
Elokuussa Suomessa paikannettiin noin 24 000 salamaa, mikä on 3/4
keskiarvosta. Salamointi jakautui pääasiassa etelä-, länsi- ja itäosiin
sekä Oulun-Kainuun seudulle niin, että maan keskiosa jäi vähille
ukkosille. 18. elokuuta Suomessa paikannettiin yli
12 000 salamaa, mikä on kesän ennätysvuorokausi. Ennätys jää kuitenkin
vielä melkein puoleen viime vuosien ennätyksistä. Ukkospäiviä oli
keskiäärin 1,9, kun tavanomainen määrä on 2,6.
Kulunut kesä haasteellinen sääennusteille
Kulunut kesä oli tavallista haasteellisempi tietokoneilla ajettaville
sääennustusmalleille, joihin sääennusteet nykyisin pääosin perustuvat.
Suomeen ei ole kesällä muodostunut pitempiaikaisia korkeapaineita, ja
matalapaineet ovat olleet pieniä ja nopealiikkeisiä. Tällaisessa
säätyypissä ennusteet tarkentuvat vasta paria päivää aikaisemmin. Näin
pidemmät ennusteet kärsivät etenkin sateita koskevista ajoitus- ja
paikkavirheistä.
Menneenä kesänä Ilmatieteen laitoksen vuorokauden sade- ja
lämpötilaennusteiden osuvuus on vaihdellut paikkakunnasta riippuen 80
prosentin molemmin puolin. Vuotta aiemmin osuvuudet olivat hieman
parempia. Ennusteiden osuvuudet koko alkuvuoden aikana ovat olleet viime
vuoden tasolla.
Pitkät aikasarjat osoittavat, että sääennusteet parantuvat ja
tarkentuvat jatkuvasti. Nykyisin esimerkiksi kahden vuorokauden
lämpötilaennusteiden ennustevirhe on keskimäärin samalla tasolla kuin
puolen vuorokauden mittaisten ennusteiden 1980-luvulla. Ilmatieteen
laitos seuraa ennusteiden laatua jatkuvasti osana ennustusmenetelmien
tieteellistä kehitystyötä.
Lisätietoja:
Säätilastot: Ilmastopalvelu, 0600 1 0601 (3,01e/min+pvm)
Elokuun säätilastot:
http://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa/tilastot_62.html
Kesän säätilastot: http://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa/tilastot_106.html